The first Paavo organic carrots of this growing season have already been picked from the fields of the Lietlahti farm, from Haukivuori in Mikkeli, and the first ones have already ended up on store shelves in households to enrich the food circles of Finns. At its best, the Lietlahti farm washes, sorts and packs 5,000-6,000 kilos of organic carrots per day. The organic carrot harvest lasts from mid-August to the end of October in Haukivuori.
Organic carrots only every fifth year in the same field block
The crop rotation used in organic farming, i.e. the rotation of plants cultivated on the same field block, helps, among other things, in the prevention of weeds and insect pests. In the fields of Lietlahti, organic carrots are grown on the same plot only every fifth year on average. In the intervening years, green manure grass and other organic vegetables, such as parsnips or beetroot, are cultivated on the block. Nitrogen, which is important for plants, is obtained from the arable land through biological nitrogen fixation: it is done by growing legumes such as clover or alfalfa in the fields every few years.
In addition to crop rotation, organic farming differs from conventional farming in terms of weed control, among other things. Various chemical pesticides can be used in conventional cultivation. Chemical herbicides may not be used in organic farming, but weed control is based on foresight, versatile crop rotation and mechanical methods such as raking and weeding. Weeds can also be controlled in carrot beds by flaming them before the carrots sprout. Long-term and timely removal of weeds is important every year of the crop rotation, so that the weeds do not seed new weeds for the following growing seasons.
“Organic farming is very different from conventional farming – both fertilization and plant protection are based on different methods. In organic farming, fertilization is based on green manure and organic nutrients, in conventional farming on artificial fertilizers. In organic weed control is mechanical, whereas in conventional weed control chemical pesticides are also used in addition to mechanical control,” says Paavo Pulkkinen, organic farmer on the Lietlahti farm .
The people of Haukivuori know Paavo. Paavo, who has been an organic farmer for 28 years, has already had time to help several organic farmers get started during his career, and cooperation with many of them still continues. Cooperation at Haukivuori is so smooth that, when necessary, organic farmers can exchange field blocks with each other. The reason for changing the field blocks may be the crop rotation followed in organic farming, but in the best situation it can save the future vegetable harvest, if the previously used field block has suffered from a pest problem.
“Some of the pests move in a limited area and their flight ability to move from one field to another is limited. When you are able to increase the distances and go far enough from the previous year’s block, it can be used as a means of prevention,” says Paavo.
From the field to the store
After lifting the carrot from the field, several more work steps are required to get it salable to the store shelf. First, the carrots that were taken out to cool the day before are machine washed, after which the machine sorts them into different size classes for bagging. After sorting by size, from the bagged carrots, for example green-stemmed, misshapen and broken carrots are separated by hand. They can still be used after de-stemming in industry as a raw material, for example, they can be further processed into puree for the Christmas cooking season. The soil left over from washing the carrots and the carrot cores can be recycled back to the carrot field as nutrients. Carrots unfit for trade and industry, on the other hand, are used as animal feed.
Organic carrot is the most produced organic vegetable in Finland. In 2022, 2.7 million kilograms of it were cultivated. Together with its contracted farmers, Paavo produces about a third of Finland’s organic carrots.
The versatile, affordable and tasty carrot was chosen as the current year’s vegetable. The enduring favorite of Finns is versatile for cooking both raw and cooked, and in addition, children and adults alike like their mild and sweet taste. The selection of the vegetable of the year was made by the Garden Association and Kotimaiset svaksite ry.
Pro Luomu
Suomalainen luomuporkkana on ammattitaitoisen viljelyn tulos
Tämän kasvukauden ensimmäiset Paavon luomuporkkanat on jo nostettu Lietlahden tilan pelloilta, Mikkelin Haukivuorelta, ja ensimmäiset ovat jo päätyneet kaupan hyllyn kautta kotitalouksiin rikastuttamaan suomalaisten ravintoympyröitä. Parhaimmillaan Lietlahden tilalla pestään, lajitellaan ja pakataan 5000-6000 kiloa luomuporkkanaa päivässä. Luomuporkkanan sadonkorjuu kestää Haukivuorella aina elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun asti.
Luomuporkkanaa vain joka viides vuosi samalla peltolohkolla
Luomuviljelyssä käytettävä viljelykierto, eli samalla peltolohkolla viljeltävien kasvien vuorottelu, auttaa muun muassa rikkakasvien ja tuhohyönteisten ennaltaehkäisyssä. Lietlahden pelloilla luomuporkkanaa viljellään samalla lohkolla keskimäärin vain joka viides vuosi. Välivuosina lohkolla viljellään viherlannoitusnurmea sekä muita luomuvihanneksia, kuten palsternakkaa tai punajuurta. Kasveille tärkeää typpeä saadaan peltomaahan biologisen typensidonnan avulla: se tapahtuu kasvattamalla pelloilla muutaman vuoden välein palkokasveja kuten apilaa tai sinimailasta.
Viljelykierron lisäksi luomuviljely eroaa tavanomaisesta viljelystä muun muassa rikkakasvien torjumisen suhteen. Tavanomaisessa viljelyssä voidaan käyttää erilaisia kemiallisia torjunta-aineita. Luomussa kemiallisia rikkakasvien torjunta-aineita ei saa käyttää vaan rikkojen torjunta perustuu ennakointiin, monipuoliseen viljelykiertoon ja mekaanisiin menetelmiin kuten haraamiseen ja kitkemiseen. Porkkanapenkeistä voidaan torjua rikkakasveja myös liekittämällä ennen porkkanan taimettumista. Pitkäjänteinen ja oikea-aikainen rikkojen poisto on tärkeää viljelykierron jokaisena vuonna, jotta rikat eivät pääse siementämään uusia rikkoja seuraaville kasvukausille.
”Luomuviljely eroaa tavanomaisesta paljonkin – sekä lannoitus että kasvinsuojelu perustuu toisenlaisiin menetelmiin. Luomussa lannoitus perustuu viherlannoitukseen ja orgaanisiin ravinteisiin, tavanomaisessa viljelyssä väkilannoitteisiin. Luomussa rikkaruohojen torjunta on mekaanista, tavanomaisessa puolestaan käytetään mekaanisen torjunnan ohella myös kemiallisia torjunta-aineita”, kertoo Lietlahden tilan luomuviljelijä Paavo Pulkkinen.
Haukivuorelaiset tuntevat Paavon. Jo 28 vuotta luomuviljelijänä toiminut Paavo on ehtinyt uransa aikana auttaa jo useamman luomuviljelijän alkuun, ja useiden kanssa yhteistyö jatkuu yhä. Yhteistyö Haukivuorella on niin sujuvaa, että tarpeen tullessa luomuviljelijät voivat vaihtaa peltolohkoja keskenään. Syy peltolohkojen vaihtoon voi olla luomuviljelyssä noudatettava viljelykierto, mutta parhaimmassa tilanteessa sillä voidaan pelastaa tuleva vihannessato, mikäli aiemmin käytössä ollut peltolohko on kärsinyt tuholaisongelmasta.
”Jotkut tuhohyönteisistä liikkuvat rajoitetulla alueella ja niiden lentokyky pellolta toiselle siirtymiseen on rajallinen. Kun pystytään kasvattamaan etäisyyksiä ja menemään riittävän kauas edellisvuoden lohkosta, sitä voidaan käyttää torjuntakeinona”, kertoo Paavo.
Luomutetaan ruokapalvelut -hanke (LuRu) järjesti tilavierailun Mikkelin Haukivuorella toimiville luomutiloille tarkoituksenaan edistää luomuraaka-aineen matkaa ammattikeittiöihin. Kuvassa Lietlahden tilan luomuviljelijä Paavo Pulkkinen sekä Lihatukku Harri Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen. Kuva: Heli Tossavainen/Savonia
Pellolta kauppaan
Porkkanan pellolta nostamisen jälkeen vaaditaan vielä useampi työvaihe, että se saadaan myyntikelpoisena kaupan hyllylle. Ensiksi edellispäivänä jäähtymään nostetut porkkanat pestään koneellisesti, jonka jälkeen kone lajittelee ne eri kokoluokkiin pussitusta varten. Kokolajittelun jälkeen pussitukseen menevistä porkkanoista erotellaan käsin esimerkiksi viherkantaiset, muotovirheelliset ja katkenneet porkkanat. Nekin voidaan vielä hyödyntää kannanpoiston jälkeen teollisuudessa raaka-aineena, niistä voidaan esimerkiksi jatkojalostaa sosetta jouluruokasesonkia varten. Porkkanoiden pesusta jäljelle jäänyt multa sekä porkkanoiden naatit voidaan kierrättää takaisin porkkanapeltoon ravinteeksi. Kauppaan ja teollisuuteen kelpaamaton porkkana puolestaan käytetään eläinten rehuksi.
Luomuporkkana on Suomessa eniten tuotettu luomuvihannes. Vuonna 2022 sitä viljeltiin 2,7 miljoonaa kiloa. Paavo tuottaa yhdessä sopimusviljelijöidensä kanssa noin kolmanneksen Suomen luomuporkkanoista.
Monipuolinen, edullinen ja maukas porkkana valittiin meneillään olevan vuoden vihannekseksi. Suomalaisten kestosuosikki soveltuu monipuolisesti ruuan laittoon niin raakoina kuin kypsennettyinä ja lisäksi niiden miedosta ja makeasta mausta pitävät niin lapset kuin aikuiset. Valinnan vuoden vihanneksesta tekivät Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset kasvikset ry.
Lisätiedot
Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, [email protected]
Paavo Pulkkinen, luomuviljelijä, Lietlahden tila, puh. 0400 988 583, [email protected]
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) kantaa. Euroopan unioni ja avustuksen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.
The post Suomalainen luomuporkkana on ammattitaitoisen viljelyn tulos appeared first on Pro Luomu.
Pro Luomu